Uusi blogi! Four Season Equestrian

Moikka!

Eli nyt viimenen postaus tähän blogii. Jatkossa löydät minut Four Season Equestrian blogin parista.

Lukijat tervetulleita ja tämän blogin lukijoille: kiitos! :)

Here i am!

 

Moi taas kaikki!                                                                                                                                      

 

Tässä tälläinen "i am alive" teksti. Kaikki on taas lähtenyt kulkemaan aika hyvin, vaikka tuota pientä karvakorvaa onkin kova ikävä. Löysin heti uuden ponin josta kerron vähän alempana pikkasen tarkemmin.

Mitä muuta mulle kuuluu? No, ihan hyvää. Alkuun olin tosi surullinen, sitten kaikki oli taas hyvin ja nyt välillä tulee ikävä tunteita, mutta tiedän, että Alma on hyvässä kodissa ja sillä on kaikki hyvin. Vähän on sellanen "What i do now?" olo kun ennen oli aina joka päivä tekemistä, nyt on vähän sellainen, että hei mullahan on aikaa tehä muutakin.  

  

Nyt olen löytänyt alleni sopivamman kokoisen ison poni tamman (ponin ja hevosen rajalla). Ei kyllä ole  mun tyylinen ainakaan vielä, mutta työllähän sen tuloksen huomaa. Ja vielä työtä teettä se, että poni on projekti. En saa laittaa kuvia nettiin, joten meidän yhteistä blogia ei tule. Vielä mietin alotanko blogin joka on aika erikoispostaus painoitteinen, sillä kun blogin kirjoittamisen lopettaa, sitä tulee myös ikävä. Kauhean kiinnostavaa blogia en saa tehtyä, mutta erinlaisen, sillä se olis täynnä erikoipostauksia ja mielipiteitä sekä mahdollisesti muutakin elämää.  (: Kyllä olis tarvetta käydä enemmänkin tallilla, mustahan on tullut jokapäiväinen tallillainen, ainakin melkein.
VASTATKAA LUKIJAT JA ANOT OIKEALLA OLEVAAN KYSELYYN! KIITTI :)

Kauhee kun mun vuoteen (joka päättyy kohta!) on mahtanut vaikka millaisia yllätyksiä. Ja olen ainakin miljoonaa kokemusta rikkaampi. Joulukin saapuu ihan kohta. Toivon, että ensi vuosi on täynnä yllätyksiä ja paljon hyvää, ja toivon, että keksin paljon erinlaisia keinoja viettää aikaa hevosten parissa.
Vuosi 2012, on todellakin ollut mun paras vuosi koskaan, ja ei varmasti ole vaikea arvata miksi.

                                                                
"Meil oli hetkemme, ja lupaan muistaa ne. Kuva meist yhdessä, tauluun ikuistan sen.
Mietin millon sut nähdä saan, mut se ei taida tapahtuu.
Kumpa kulta saisin, olla viel kerran sunkaa.
Rakastaa sua ja huutaa se ääneen, mut, mitä mä tääl teen?
Sä et oo tääl ees.
Tyttö sä oot tähti! ♥ "

Eihän uutta voi tietää, ellei anna vanhan mennä.   

 

It´s so hard to say Goodbye!

It´s time to say goodbye. Now is the time to go in different directions. But it´s so hard to say goodbay and realize: This is the End <3

Se tunne kun kuulee, että rakkain on myyty, sitä ei voi tajuta ellei ole kokenut sitä.

Tää on niin outoa. En pysty ajattelemaan, että Alma tosiaan lähtee. Alma oli melkein kun oma poni sillä kävin katsomassa neitiä yli puolenvuoden ajan melkein joka päivä. Ne muistot jotka ennen sai nauramaan saavat tällä hetkellä itkemään ja toivon, että voin kohta taas ajatella muistoja ja hymyillä samaan aikaan. Voi kun Alma ymmärtäis miten kiitollinen oon sille.
Tätä postausta en pysty enempää tekemään, sillä ei ole halua ja en vain pysty kirjoittamaan sillä itku tulee välittömästi. Toivon ponille ihanaa tulevaisuutta! Se ansaitsee sen. Huomenna nään ponin viimeistä kertaa.

vuokris 6.11.2011-15.4.2012
ylläpidossa 15.4.2012-30.11.2012
I will never forget you ♥ :(

 

Tärkein <3

                                                     

Blogin lopetan. En siis kirjoita tänne enään ollenkaan! Muistovideon jos saan tehtyä laitan, mutta muuten tämä oli tässä. En poista blogia, sillä vanhoja tekstejä on ihana lukea. Kiitos lukijoille!

Everytime I try to fly I fall
Without my wings
I feel so small
I guess I need you baby
And everytime I see
Your in my dreams
I see your face
Its haunting me
I guess I need you baby

                                                                        THE END!

Pää lyö tyhjää..

Moikka!

Pitäis varmaan taas vähän kirjoitella kuulumisia. Yksi tärkeimmistä onko vapaaehtoista bannerin tekijää? Pitäis saada blogi syksyisenpään kuosiin, sillä mennään jo maarraskuussa ja sen huomaa, viikolla mennään pimeässä lampun avulla ja vesisadekkaan ei ole kovin tavatonta. Mun pää on lyönyt ihan tyhjää koko viikon, joka syynä postauksien olemattomuuteen. En keksi mitään kirjoitettavaa, ja tänkin postauksen teossa on jo työtä, ehkä pitäis tehdä pari videpostausta. Postaus ideat ovat enemmän kuin tervetulleet!

Tänään oltiin Merin kanssa tallilla reilu 4h. Mentiin tallille klo 14 jälkeen ja harjattiin hyvin heikkaiset pollet. Huomasin, että poni on hyvässä karvassa, vielä kun häntä olis 2x paksumpi. Alma oli vähän tympeällä päällä, johtuen varmaan kiimasta. Hoitaessa kun harjas takajalkaa niin neitipä nosti jalan ilmaan ja tuli päin ja ratsastaessa säikky vähän omiaan. Käytiin pellolla vähän kuvailemassa.

                  

Sitten lähdettiin ilman satulaa maastoon. Oli super kivaa! Käveltiin alkuun ja sitten alettiin ravailemaan. Yhdessä kohassa oli vene mikä oli peitetty valkoisella pressulla, se oli kauhean pelottava! Pari kertaa vähän keuli (ei yleensä tee niin), mutta sitten kaveri meni eellä, joten ei se ollutkaan niin tappava. Käytiin myös haistelemassa ja tutustumassa tähän kauheeseen hirviöön. Sitten laukkailtiin yhtä mäkee. Alma oli tosi innokas, mutta ei suunitellut mitään sirkus temppuja. Yhdessä mäessä neiti todellakin innostui, eikä olis halunnut pysähtyä!


Loppurvaveissa kulki hyvin omalla moottorilla ja meni rennosti ja pitkin ohjin kun mentiin Alma venytti päätä ihan maahan. Sitten loppukävelyt. Oltiin reilu tunti lenkillä.

Tallilla taas. Laitettiin hepat pois ja sitten syötiin eväät. Sen jälkeen Meri haki mummo shettis Tyynen harjattavaksi. Käytiin myös taluttelemassa otsalamppujen valossa. Sitten Meri venytti ponin jalat jotka olivat todella jumissa, ja mää otin kuvia. Tässä kaikessa meni näin kauan! No ei ihme, juteltiin ja kuvattiin niin paljon ja sitten ei pidetty kiirettä, rakastan lauantai päiviä!

Huomenna Almaa tulee kokeilemaan yhdet jotka olisivat kiinnnostuneet ostamaan neidin, saa nähdä löytyykö uusi koti.

On se panda kamala! (kisapostaus)

 

Moikka!
Eilen oli Jyvässeudun Ratsukoiden järjestämän seuraestekisat Killerin Kilpatallilla. Luokkina menin 60cm ja 70cm, ja oli onnistumista ja pelottavia pandoja.
Saavuttiin tallille n. 9.30. Puunattiin varusteet, ja sitten alettiin puunamaan poneja. Almalla oli harjassa sellainen kampaus, kuin viime postauksessa kuva oli. Neidistä tuli kiiltävä! Alettiin lastaamaan ja Alma ei halunnut mennä edellä (johtuko viime kerrasta?) joten laitettiin Merin ratsu eellä.

Perillä neiti hörisi ja hirnui tosi paljon, sosiaalinen poni. Sitten huomasin jotain ei niin mukavaa: huomasin, että satulavyö oli jäänyt kotiin! Mutta onneksi eräs ratsastaja tuttu lainasi pollensa vyötä. Kun kello oli sen verran, että lähdin kävelemään, Alma oli virtaa täynnä! Verkassa hirnui ja kipitti, oli ihana ratsastaa kun se oliin niin yli-innokas. Tein molempiin suuntiin yhdet verkka hypyt, ja sitten olikin jo mun vuoro.

Rata meni puhtaasti, ja esteitä oli vain 7, joten ei tarvinnut kauheasti vauhtia säästellä. Kaikki puhtaan radan ratsastaneet saivat ruusukket, ja sijoituttiin 3.
Ykkösen aika: 0 36,94   Kakkosen aika: 0 40,20  ja mun aika: 0 40,23,
 


                     





60cm

Sitäki nauratti

Sitten heti radan jälkeen hyppäsin kyydistä ja harjoittelin 70cm  rataa piirrustuksesta. Sitten mentiin omistajan kanssa tutustumaan kävellen. Oli jotenki hankala rata, enkä meinanu muistaa aluks ja oli kauhean pitkiä teitä. Kun musitin radan, kävin ottamassa vähän ravia ja yhen hypyn verrkakentällä, ja sitten oli melkein mun vuoro. Sain hypätä verkka hyppynä 5. esteen ja kielto. Tuli kaikille esteille tosi lähelle, ja sitten tuli kaikennäköisiä loikkia. Esteiden 4 ja 5 (ja 9&10) alla oli sellainen hymyilevä panda, ja tämän pandan takia, radalle tuli kaksi kieltoa 4. esteelle ja hylky, tai sain jatkaa loppuun, mutta heti 5. Alma kiels, joten jätin kesken. Kaikkiaan 70cm korkeuden esteille tuli kieltoja 4.

70cm

 

Noiden ratapiirrustusten esteet ei ole oikeissa kohissa, mutta sinnepäin, koska halusin tehdä radan, mutta en jaksanut käyttää kauheesti aikaa, koska pitäis lukee kahdessa viikossa 200 sivun kirja ja lukea kolmeen kokeeseen!  Tälläinen pikku video LÖYTYY TÄSTÄ klikkaamalla.

kipitystä, ihmettelyä, onnistumista, ainakin melkein.

Moooi!

Tänään menin ratsastamaan jo 13, joten kerkesin kentälle valosan aikaan. Siirtelin vähän esteitä pois tieltä, ja yritin virittää kameraa estetolpan päälle, mutta aina se kaatui, joten ei ole videoo. Huomasin jo harjatessa, että tänään ei ole neidin paras päivä. Oli vähän ärsyyntynyt. Ratsastaessa oli ponilla ryhtiä kerrakseen! Jokainen ääni oli mielenkiintoinen, ja kovasti Alma oli kentällä sitä mieltä, että ylhäällä hiekkiksen reunan päällä oli joku sillä kovasti tujjotteli sinne. Tein kontrolli harjoituksia, suoristamisa ja askeleiden sovittamista ennen puomi/esteitä (korkeus maybe 20cm), kaikissa tehtävissä sain oikeesti ratsastaa. Varsinkin "loivallakiemuralla" oikeiden laukkojen suhteen oli pientä ongelmaa. Mulla oli siis loivallakiemuralla 20cm este, puomi, ja 20cm este.  Tehtiin kaikkia tehtävä molempiin suuntiin.



Laukat tehtiin puomin päältä käynnistä. Onnistu aika hyvin, vaikka mun paino meinas jäädä esim oikeen laukan nostossa liikaa oikeelle, minkä seurauksena ei päästy puomin jälkeen niin pitkään suoraan, vaan kaarrettiin oikeelle. Alma oli alkuverkassa vähän laiska, ja melkein heti alussa siirryin raippaan, sillä en jaksa koko ajan käskeä pohkeella. Sitten käveltiin hetki pitkin ohjin.

Aloitin tulemaan tuota loivakiemura juttua ravilla ja jokaiseen väliin 4 sekunnin pysäytys. Tehtävä onnistui hyvin! Alettiin tulemaan laukalla loivaakiemuraa, eli ei mitään lisää. Tämä tuotti nimittäin jo itsessään päänvaivaa! Neiti jäi vähän tujjottelemaan ylös ja este tuli yllätyksenä, kun oli niin loivankiemuran alussa.  Kun poni hokas kuinka nopeesti este tuli alkoi kaahotus. Jouduttiin kävelemään hetki ja tekemään väistöjä sillä Alma alko käymään vähän yli kierroksilla. Oikeessa kierroksessa Alma vaihto tosi hyvin laukat ja sain tuotua oikeille ponnistus paikoille.

Vasemmassa kierroksessa oli enemmän niitä ongelmia. Ekalla kerralla kun tultiin, en tiiä mikä sen aivoihin meni. Hyppäs joka ikisen esteen yli kaukaa ja 50cm esteen korkeuksilla. Seuraavalla kerralla se tajus, että ei ne oo yhtään noussu. Tähän kierrokseen ei noussut ekan jälkeen oikee laukka. Ei sitten millään. Sen takia tein sillee, että tulin ekalle ravissa ja esteen päällä oikee laukka. Tää onnistu hyvin. En tullut enään edes laukalla, sillä vika kerta oli tosi, vaikka tulinkin ravilla. Ravailin hetken pitkin ohjin ja sitten lähdin kävelemään tallille.

Tallilla harjasin ja laitoin villaloimen selkään ja neiti anto pusuja koko ajan ja "hiero" päätä, hyvä, että sain eestä loimen kiinni, sitten poni pihalle. Sitten siivoilin satulahuonetta. Huomenna en mee, ja sunnuntaina on Killerin Kilpatallilla kisat ja meen 60cm ja 70cm.




Alman harja alkoi muistuttamaan sellaista räjähtänyttä, joten laitoin eilen kun satoi tollaset harjaan, että sen kääntyy ja tänään kastelin sitä. Lauantaina otan ponnarit pois, toivottavasti harja pysyy!



Herkkuja?

Päädyttiin koulukisoihin

Mooi!

Eilen päädyttin Alman kanssa koulukisoihin Killerin Kilpatallille. Oli mun ekat koulukisat, ja mentiin helppo rata: C-merkin kouluosuus.

Mentiin Merin kanssa 10 aikoihin tallille. Haettiin poni, ja Meri alkoi tekemään sille sykeröitä. Almallaei todellakaan ole mikään helppo harja, joten sykeröt ei ollut suorassa, samankokoisia, mutta kun valmistuivat, eivät ollutkaan niin kauheat, kiitti Meri! Laitettiin poni koppiin joskus 12.20 ja lähettiin. Perillä vielä harjailtiin ja korjailtiin sykeröitä, sitten menin ilmottautumaan ja verkkaamaan.



Verkassa neiti oli vähän jännittynyt, kun kaikki hepat pörräs ympärillä ja ihmisiäkn oli. Välillä joutu vähän raipalla napsauttaa, kun meinas olla muuta ajateltavaa. Sitten, muut hepat lähti, ja me jäätiin maneesiin, koska oltiin ensimmäiset. Yhtäkkiä Alma heräs, ja tuli tosi ryhdikkääksi, huonolla tavalla. Ja ymmärtäähän sen, kun kaikki lähtee ja sitten joutuu jäämään yksin. Aloitettiin rata. Alma kipitti menemään, ja mää pidätän. Pöytäkirjaan tuli  "energinen, eteenpäin pyrkivä" Ja sitä se oli. Oli kyllä aika huono kierros ja olin varma, että prosentit jää alle 50, mutta toisin kävi. Pisteitä 106/180 ja prosentteja 56,9%. Hyvä, kuitenkin kun ajattelee miten rata meni ja me oltiin treenattu muutenkin n. viikko. Tietkään ei ollut kovin tarkkoja.

Sitten kun oli tarkoitus lähteä Almahan heittäyty hankalaks. Liukastu kaks kertää koppiin mennessä, jonka takia ei ollut enään kovin innokas menemään. Mulla oli raippa ja yritin saada neitii sisään ja Meri oli raipan kanssa takana. Ei se mene, ei vaan mennyt.  Varmaan 20 min yritettiin. Sitten vaihettiin. Meri otti ponin ja mulla olikin kaksi raippaa molemmin puolin, niin ei pystynyt poikittaa ja tällä tyylillä saatiin sisään. Mulla oli aika lyhyet raipat ja jouduin olee aika lähellä, ja vähän jännitti sillä se voi singota mihin suuntaan tahansa, kun mulla oli meinannut karata pari kertaa ja saatto vaa lähtee johonki suuntaan tai keulia. Mutta onneks tämä johtu vain liukkaudesta. Sillä kun aloitin trailerilla menon ei meinannut mennä sisään ja nyt se on kävellyt ihan kiltisti perässä, joten toivottavasti ei nyt jäänyt mitään traumoja, kun olin saanut sen niin hyväksi!




On se esteponi, ainakin mun mielestä! Ens vklp lähetään varmaan seuraestekisoihin samaiseen paikkaan ja luokat 60c, ja 70cm.